Joogaa voi harrastaa missä tahansa

Äijäjooga, saunajooga, kundaliinijooga, tulijooga, raskausjooga, hot jooga… Sopiva jooga löytyy varmasti jokaiselle. Yleinen harhaluulo on, että joogin tai jooginin (kuten naispuoleisia joogaajia kutsutaan) tulisi olla notkea ja hyväkuntoinen. Totuus on kuitenkin, että joogaa voi harrastaa hänkin, jolle tuottaa vaikeuksia maahan pudonneen lyijykynän nostaminen. He, jotka haluavat ja pystyvät laittamaan itsensä solmuun ja seisomaan 60 sekuntia päällään, voivat harrastaa dynaamista ja fyysisesti raskasta astangajoogaa. Me muut voimme tyytyä rauhalliseen hathajoogaan, hengitys- ja rentoutumisharjoituksiin keskittyvään kundaliinijoogaan tai tuolijoogaan, joka sopii myös pyörätuolia tarvitseville. Joogan kehoa ja mieltä tasapainottavasta vaikutuksesta hyötyvät kaikki vauvasta vaariin.

Joogan vaikutukset terveydelle ja hyvinvoinnille

Joogan säännöllinen harrastaminen lisää notkeutta, tasapainoa ja lihaskuntoa, opettaa kuuntelemaan kehoa ja parantaa keskittymiskykyä. Joogasta on hyötyä myös painonhallinnasta, sillä liikunta lisää ruoansulatusta ja suoliston hyvinvointia. On tutkittu, että joogaharjoitus vaikuttaa myös syömistottumuksiin, sillä syömisestä tulee kasvaneen kehotuntemuksen ja keskittymiskyvyn myötä tietoisempaa. Rauhallinen hengitys ja keskittyminen kulloinkin käsillä olevaan hetkeen – esimerkiksi ruokailutapahtumaan – ehkäisee hotkimista, ylensyöntiä ja napostelua. Joogalla on puhdistava vaikutus ruoansulatuselimiin, mikä auttaa parantamaan myös vastustuskykyä. Jo 20 minuutin pituinen joogaharjoitus stimuloi aivoja ja parantaa niiden toimintakykyä. Ei ihme, että yhä useampi työpaikka kannustaa taukojoogan pariin: lisäenergia ja aktiivisempi aivotoiminta parantavat sekä luovuutta että työtehoa.

Naiset harrastavat joogaa

Joogaaminen vähentää myös stressiä, ja auttaa rentoutumaan. Tämä perustuu siihen, että joogaharjoitukset aktivoivat parasympaattista hermostoa ja vähentävät kortisolin eli stressihormonin määrää ihmisen elimistössä. Hengitysharjoitukset rauhoittavat ja tasapainottavat. Stressaantuneet henkilöt hyötyvät myös joogan unen laatua ja unen saamista parantavasta vaikutuksesta. Yllättävä kyllä, tehokkaimman vaikutuksen unihäiriöihin saa joogaamalla aamulla, ei illalla.

Kuten edellä jo mainittiin, parantaa jooga vastustuskykyä, mutta joogan tiedetään parantavan myös hapenottokykyä. Rauhallinen ja tietoinen hengittäminen vaikuttaa sekä mielenlaatuun että elintoimintoihin, kuten veren puhtauteen. Hengittämistä pidetään pelkkänä hapenottomekanismina, mutta itse asiassa vielä tärkeämpi funktio on poistaa käytettyä ilmaa ja hiilidioksidia kehosta. Jooga on siis kokonaisvaltaista mielen ja kehon hoitamista. Joogaaminen saa usein kiinnostumaan lisää omasta hyvinvoinnista, ja kannustaa tasapainoisen ruokavalion ja terveellisten elämäntapojen pariin. Monille omaan kehoon tutustuminen ja joogafilosofiaan tutustuminen toimii alkusysäyksenä esimerkiksi tupakoinnin lopettamiseen tai kasvisruokavalioon siirtymiseen.

Missä joogaa voi harrastaa?

Lähes joka kunnassa on mahdollisuus harjoittaa joogaa. Jos varsinaista joogasalia ei sattuisikaan löytymään, tarjoavat lukuisat kuntosalit ja kansalaisopistot joogaa. Joogaharjoituksia on tuotu myös kouluihin, päiväkoteihin, kuntoutuslaitoksiin ja senioritaloihin. Useat nettijoogastudiot tarjoavat mahdollisuuden tutustua tähän äärimmäisen terveelliseen lajiin ajasta ja paikasta riippumatta. Yksi joogan mainioista puolista on se, että sen harrastaminen on hyvin edullista. Joogan perusteet opittuaan joogaa voi harjoittaa ihan missä tahansa; kotona, puistossa, uimarannalla tai lomahotellissa. Joogamatot maksavat halvimmillaan noin kymmenen euroa, ja muita välineitä ei ole pakko hankkia. Joustavat joogahousut saa vaikka legginseistä, ja venyttelyä tehostavaksi joogavyöksi käy hyvin kaulahuivi.

Joogaaminen ulkomailla

Joogaa voi harrastaa lähes ympäri maailmaa. Lähes kaikissa suomalaisten suosimissa lomakohteissa on joogastudioita, joilla tarjotaan englanninkielistä opetusta – joskus opettaja saattaa olla Suomestakin. Joogastudioita on niin Kauko-Aasiassa, Venäjällä kuin Afrikan maissakin. Lähes jokaisen joogaan hurahtaneen unelmana on osallistua Intiassa pidettävään joogaretriittiin. Tällaisia retriittejä on tarjolla pilvin pimein myös Balilla, Marokossa tai muissa Välimeren maissa.

On mahdollista osallistua myös suomenkieliseen joogaretriittiin tai joogamatkalle. Tällaisia joogamatkoja järjestetään Suomesta käsin esimerkiksi juuri Intiaan, tai eksoottiseen Bhutaniin. Bhutan on erikoinen, eksoottinen ja eristäytynyt maa, missä esimerkiksi televisiot sallittiin vasta parikymmentä vuotta sitten. Bhutan sopiikin hyvin joogaretriittikohteeksi, sillä sen hallinto on linjannut, että kansakunnan hyvinvointi riippuu paitsi taloudellisesta kasvusta, myös henkeäsalpaavien vuoristomaisemien ja niiden monimuotoisen ekosysteemin suojelemisesta sekä perinteisen kulttuurin varjelemisesta ja henkisestä kasvusta. Bhutan onkin maailman ainoa maa, jonka hiilidioksidipäästöt ovat negatiiviset, ja joka mittaa bruttokansantuotteen ohella myös bruttokansanonnellisuutta. Joogasta kiinnostuneet varmasti arvostavat Bhutanin pyrkimyksiä kestävään kehitykseen ja hyvään hallintoon, sekä kansakunnan tyytyväisyyteen. Paha vain, että Bhutan on erittäin kallis maa turistille. Onneksi myös Suomessa järjestetään vuosittain lukuisia joogaretriittejä. Tällaisia on pidetty muun muassa eri kartanohotelleissa ja esimerkiksi Nuuksion kansallispuistossa.